sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Y-pennut ovat nyt viikon ikäisiä

5 päivän ikäinen maitobaarin käyttäjä


Pentulaatikossa on vielä hiljaista, hiljaisuus on hyvä merkki tässä vaiheessa.  Pentujen päivät kuluvat syöden ja nukkuen, niinkuin pitääkin :) Wilma on upea äiti, hoitaa pienokaisensa niin mallikkasti. Pennut kasvavat silmissä ja ovat jo kovin vahvistuneet, kaikkien painot ovat nousseet hienosti. Tasainen, hieno pentue. Innolla jo odotamme aikaa kun pennut alkavat touhuta ja liikkua enemmän, muutaman päivän sisällä alkaa silmätkin jo raottua. Innolla muutama kotikin odottaa uutta asukasta, mutta siihen hetkeen menee vielä 7 viikkoa, aika menee niin nopeasti, toisaalta liiankin nopeaan kun ei saa kauempaa itse nauttia näistä pikkuisista kotonaan, mutta tätähän se kasvattaminen on. Täytyy iloita siitä, että pennuilla on hienot kodit ja onnelliset omistajat ja että ylipäänsä kaikki on mennyt hyvin ja meillä on näin hieno ja tasainen pentue. Ainahan pääsen kuitenkin näkemään näitä suloisia otuksia jatkossakin :)



Bar is open! -viides päivä-


Onnellinen äiti ja tytär


Ruokailun jälkeen täytty huilia,
jotta jaksaa taas kohta syödä lisää :)

Pikku "koukkunokka", lieneekö peruja emänisältä?


Wilma ja viikon ikäiset lapset


Päikkäreillä, lieko yksi "toisinajattelija" ??

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Pentulaatikossa on asukkaita !

Wilmallekin on pentulaatikon salaisuus ratkennut kokonaan :)
Wilman ja Toman pennut syntyivät lauantain vastaisena yönä 16.4.2011. Pentulaatikossa tuhisee nyt kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Synnytys meni hyvin ja Wilma on erittäin mallikas äiti, upea ensikertalainen, niin rauhallinen ja huolellinen mamma :)  Tervetuloa maailmaan Zenetta's Y-pentue!



Ihanat pienet vauva-koirat



Yhdessä

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Ootellaan, ootellaan...

Vuorokausia 61 ensimmäisestä astutuksesta. Wilma ei enää pelkästään huokaile ja ähise. Sitäkin kyllä, mutta synnytys alkaa olla jo lähellä. Pikkukävelyltä on jo kiire takaisin pentulaatikkoon, tosin Wilma oli ensin sitä mieltä että yläkerran makkarin sänky olisi parempi paikka :) Ruoka ei enää maistu ja peittoja kuopsutellaan laatikossa tämän tästä parempaan järjestykseen.

Nyt vain odotellaan :)

Saas nähdä mennäänkö pidemmän kaavan mukaan vai saadaanko vauvat pikapuoliin maailmaan. Jännä kuitenkin huomata, että niin se vain ajaa luonto tikanpojankin puuhun, ensikertalainen Wilma, jolla ei ole kiirettä ollut ennen ulkoa sisälle, kiiruhtaa äkkiä takaisin sisälle omaan "lootaansa" omaan vauvahuoneeseensa aivan kuin siellä jokin jo odottaisi..

Pari kuvaa tältä aamulta:


Totista mietiskelyä peittojen järjestämisestä


ja masu-poseeraus :)

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Laatikon salaisuus - pentulaatikko odottaa asukkaitaan

Roudasin pentulaatikon pentuhuoneeseen, kaikki vanhat mammat, Ida 14-v.stä lähtien tekivät heti kierroksensa laatikossa aivan kuin tuumaillen " Ai niin tää on tää juttu, kohta saadaan vauvoja taloon" :) Jokaiselle tuntui olevan tuttua huttua laatikon salaisuus, mikä se on ja miksi se on. Tutkailtuaan laatikon painelivat pötköttämään takaisin sohvalle.

Wilmaa väsyttää. Ja huokailuttaa. Ja ähisyttää.
Pikku lenkki tehtiin eilenkin, innolla tuleva äiti lenkille lähtikin, kotiin päin tullessa ja huomasi että alkaa väsyä. Ulkoillaan kuitenkin sen verran kuin jaksaa, niin pysyy mielikin virkeänä.
Ensimmäisestä astutuksesta on 8 viikkoa täynnä, joten ei ihan kovin pitkää aikaa enää pitäisi mennä pentujen syntymään, kunhan eivät vielä tänään ainakaan syntyisi, pesukone pyörittää pentulaatikon  fällyjä valmiiksi. Eihän ne likasia olleetkaan, mutta tavakseni on tullut ne vielä pestä ennen pentujen syntymää, kun tuolla tomuisessa komerossa odottelevat aina  seuraavaa kertaa.

Ruoka maistuu vielä kohtalaisesti, mutta annoskokoa on tarvinnut huomattavasti pienentää ja ruokintakertoja lisätä. Onneksi olen nyt lomalla joten on aikaa hoivailla mamma-koiraa. Paino on noussut taasen viikossa, nyt painoa on tullut 2,7 kiloa lisää siitä kun punnasin Wilman ultrauksen aikaan. Vatsa on tullut jo alaspäin, mutta aika hyvin tuntuu tuonne runkoon kakarat mahtuvan. Viikko sitten tunsin ensimmäiset pentujen liikkeet vatsassa, aina se tuntuu yhtä jännältä! Ihan muljahti omassakin vatsassa, kun sen ekan kerran tunsin.

Nyt keräillään voimia tulevaan ja odotellaan mitä tulevat päivät tuovat tullessaan.

"Pakollinen poseeraus", vuorokausia 54 ekasta astutuksesta


Sohvalla köllöttelyä 54 vrk

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

.. Pennut kasvaa ja Wilman masu siinä sivussa..



Vielä noin kaksi viikkoa H-hetkeen..

Wilma voi hyvin, kävelylenkit innostavat vielä hyvin vaikkakin vauhti on vähän hiljentynyt ja lenkit lyhentyneet, massu kasvaa ja tuleva äiti alkaakin jo huokailla vatsansa kanssa ja nukkuu normaalia enemmän ja keräilee voimia tulevaan. Ensimmäisestä astutuksesta on tänään kulunut 7 viikkoa ja viimeisestä tulee tiistai-iltana 7 viikkoa täyteen. Pentulaatikkoa täytyy alkaa pikkuhiljaa kasailemaan pentuhuoneeseen :) Painoa Wilmalle on tullut jo 1,9 kiloa lisää ja lihoamaan ei ole päässyt, joten eiköhän sieltä jokunen pentu ole tulossa.

Pennutettava narttu olisi hyvä madottaa myös juuri ennen astutusta ja madottaa vielä 42. tiineysvuorokauden jälkeen uudestaan, vaikkei emä-koiralla olisikaan matotartuntaa olisi havaittukaan, koska mahdolliset emän elimistössä lepovaiheessa olevat toukkamuodot aktivoituvat tällöin, ellei emää madota, saattavat pennut saada matotartuntansa jo istukan kautta tai viimeistään emän maidossa. Tämän vuoksi matokuurin antaminen on tärkeää.

Myöskin rokotukset olisi hyvä uusia ennen astutusta, mikäli rokotuksesta on jo kulunut aikaa, jotta pennut saisivat mahdollisiman hyvät vasta-aineet synnyttyään. Emän ternimaidossa antamat vasta-aineet suojaavat pentuja niiden ensimmäisinä elinviikkoinaan.
Rokotusta ja matokuuria ei saa kuitenkaan antaa samaan aikaan, jotta molemmista olisi mahdollisimman suuri hyöty.

Wilma on rokotettu ensimmäisenä juokupäivänä, sekä madotettu säännöllisen madotuksen lisäksi juuri ennen astutusta, sekä tämän viikon alussa 42. tiineysvuorokauden jälkeen Milbemax-matolääkkeellä.


Wilma 45 vrk astutuksesta


45 vrk

Tulevan mamman täytyy huilia välillä,
jotta jaksaa kohta olla äiti-koira
47 vrk.

47 vrk